Kailua & Polynesian Cultural Center

Keskiviikon retkikohteeksi valitsimme Kailuan kehutun rannan. Ajelimme sinne rantareittiä pitkin ja pääsimme ihailemaan matkalla jylhiä maisemia sekä kirkkaan sinisen veden reunustamia rantoja. Kyllä näissä "uusissa" vulkaanisissa saarissa on aivan omanlaisensa luonto ja erilaiset maapinnan muodot, mitä meidän ikivanhoissa tuulen, jään ja veden hiomissa kalliossa.

Kirkaan sininen merivesikään ei lakkaa ihastuttamasta ja ihmetyttämästä. Täällä Havaijilla merenrannat ovat myös aivan puhtaita - toisin kuin esim. Thaimaassa. Sakotkin roskaamisesta toki ovat huimat, ainakin teiden varsien sotkemisesta: $500. Toisaalta eipä Fijillä tai Uudessa Seelannissa tainnut olla sakkojakaan rangaistuksena roskaamisesta ja silti rannat näissä maissa olivat järjestään siistejä.

Kailuan rannan hiekka oli aivan upeaa. Täydellistä hiekkalinnan rakennusmateriaalia. Se muistutti kineettistä hiekkaa, mitä Särkänniemen Koiramäessä olemme päässeet kokeilemaan. Pehmeää, mutta kuitenkin suht isorakeista - jotenkin ihmeellistä.

Tuuli oli rannalla todella kova ja ilmakin jäähtyi 23 asteeseen, joka kaiken helteen jälkeen tuntui jo viileältä ja me aikuiset kaivoimme takit päälle. Nooaa ja Lenniä ei tuuli haitannut ja Lenni kävi myös meressä huuhtoutumassa moneen kertaan hakiessaan leikkeihin lisää vettä. Onneksi ei huuhtoutunut isojen aaltojen mukana kauemmaksi, koska meistä kumpaakaan ei huvittanut veteen meno :)

Minulla on ollut kurkkukipu ja flunssa koko täälläolo ajan, joten on normaalia viluisempi ja tukkoinen olo. Toivottavasti pääsen tästä taudista kohta eroon, että pääsisi jo nauttimaan meren ihmeistä täysillä.


 Torstaiksi olimme suunnitelleet snorklausretkeä Hanauma Bayhin, minne on suositeltu lähtemään ajoissa, koska paikka tulee kuulemma nopeasti täyteen ihmisiä. Aikaisesta nukkumaanmenosta huolimatta koko perhe veti hirsiä vielä puoli kymmeneltä(!!!), joten totesimme turhaksi enää yrittää ehtiä Hanaumaan.

Suuntasimme auton saaren pohjoisosaan tarkoituksena tutustua Tyynenmeren alueen saarten kulttuureihin Polynesian Cultural Centerissä. Teemapuistossa pääsimme näkemään esityksiä ja tutustumaan perinteisiin rakennuksiin, työkaluihin, peleihin ja leikkeihin jne. Samoalta, Tahitilta, Tongalta, Fijiltä, Uuden Seelannin Maoreilta ja tietenkin Hawaiilta. Esitykset olivat hienoja ja oli hauska huomata, että sekä Maorien että Fijien laulut ja esitykset pystyi jo tunnistamaan kauempaakin. Jotain siis olemme tällä matkalla oppineet ja omaksuneet.

Takaisin Honoluluun kiersimme pohjoisrannan kautta, missä parhaat kokeneiden surffaajien rannat sijaitsevat. Ja kyllä siellä surffaajia näkyikin - sekä jälleen kuvankauniita valkohiekkaisia rantoja, joita kirkkaan siniset vedet pyyhkivät. Tämä saari ei kyllä turhaan ole kuuluisia rannoistaan!