the Road to Hana and beyond

Vähän hieno kortti!!!

Äitienpäivä kului Mauilla tien päällä. Lähdimme aamusta kohti Mauin kuuluisaa Road to Hanaa, eli tietä Hanaa kohden.

Ho'okipa Beach 

Ensimmäinen pysäkkimme oli upea surffiranta Ho'okipa Beach. Pysähdys venähti reilun tunnin mittaiseksi, koska Kalle joutui hakemaan Kiheihin unohtamamme kameran akun ja laturin. Me poikien kanssa nautittiin jäätelöistä ja äitienpäivän skumpasta rantakalliolla ja ihmeteltiin surffaajia pikkuisista aloittelijoista kokeneempiin aalloilla ratsastajiin.

Matka jatkui kiemuraista tietä pitkin: Hana Hwy:n 109 km matkaan mahtuu yli 600 mutkaa ja 54 vanhaa, pääosin yksikaistaista siltaa. Hehkutettu tie ei meille täysin auennut - ehkä siitä johtuen, että olemme matkallamme nähneet jo niin paljon huimia maisemia ja ajaneet upeita teitä pitkin. Toki reitti on kaunis ja näkee Mauin rehevää luontoa, mutta meidän top-listalla se ei kyllä pelkkänä tienä yltäisi 10 parhaan nähtävyyden joukkoon (useimmissa esitteissä tie mainitaan top 3:ssa).

Shaka!

Pysähdyttiin Half way to Hanan -kiskalla ostamaa lounasburgerit revityllä possulla pojille mukaan. Possu on täällä hyvää, mutta toki parempaakin lounastarjontaa olisimme tien päällä arvostaneet. Ehkä Uusi-Seelanti totutti meidät siinäkin asiassa liian hyvään :)

Coconut Glen tarjosi meille vähän myöhemmin ihanat kookosjätskit ja äitienpäivän kunniaksi äitikarhulle tarjottiin jäätelöt vielä ilmaiseksi, kun vaan oli pennut mukana. Siinä on kyllä yksi kookoksesta valmistettu tuote, mitä pitäisi saada Suomeen!

Hanaa lähestyessämme löytyi hieno Waianapanapa State Park. Kävimme ensin ihailemassa laavapurkauksen muodostamaa rosoista rannikkoa ja sen jälkeen suuntasimme tutkimaan luolia. Löysimme hienon luolan, missä oli makean veden allas. Pulahdimme siellä kaikki - tosin Nooalle riitti varpaiden uittaminen, koska vesi oli niin kylmää - eli 21 asteista  :) Luolaa olisi päässyt uimaan pidemmällekin - reunalla katselevilta piiloon - mutta Nooa ei viihtynyt odottelemassa, koska paikka kuhisi hyttysiä. Luolauinnin jälkeen lähdettiin vielä mustahiekkaiselle rannalle pulikoimaan, että saatiin ensiapua kaikille kutiaville puremille.

Pool's of Oheo

Hanan kaupunki osoittautui kauniiksi, pikkukyläksi, missä - ainakin sunnuntai-iltana - oli avoinna vain kaksi ravintolaa. Coconut Glenissä paikallinen rouva oli suosittellut meille Ko'kiin rantaa, minkä kävimme myös bongaamassa jo illalla. Rantaan oli tarkoitus mennä aamulla bodyboardaamaan.

Budjettimajoituksessamme Joe's Rentalissa oli hyvä nukkua yö meren aaltoihin nukahtaen. Aamulla heräsimme sateen ropinaan eli bodyboardit pysyivät kuivana ja matka jatkui etelään päin.

Päätimme kiertää suosituksista huolimatta saaren eteläreitin kautta ja se oli erittäin hyvä päätös. Näimme mm. hienon vesiputouksen, Kallen lapsuudenidolin Charles Lindbergin haudan, vaihtelevia maisemia alkuun rehevällä itärannikolla, sitten karulla etelärannikolla ja taas vehreässä "Upcountryssä" maan keskiosassa kiertäessämme Haleakalan tulivuorta.

Sade seurasi meitä Kahuluihin, joten suunnitellut viimeiset bodyboardaukset taitavat tältä päivältä jäädä tekemättä.