Monkey Temple

Maisema Botanical Gardenissa

 Maalaismaisemamme on pääasiassa hyvin matalaa ja maa on kosteaa, soistakin usein paikoin.

Tämä perjantai otettiin iisisti. Lököteltiin reilusti yli puoleen päivään omalla poolilla. Keskipäivän aikaan Saila ja Pärrekin liittyivät seuraan. Leikit, videot, pelit ja touhukirjat olivat lasten ohjelmassa ja aikuiset nauttivat lukemisesta ja uimisesta. Vain Nooa tuli pulahtamaan altaassa ennen kuin lähdettiin myöhäiselle lounaalle.

Herkullisen, ison lounaan jälkeen lähirantaravintolassamme, meidän perhe lähti etsimään apinatemppeliä.

Apinatemppeli ei ole varsinainen nähtävyys täällä, mutta olimme muutamastakin lähteestä kuulleet täällä olevan temppelin, jonka apinat olisivat vallanneet. Yhteen karttaankin sen sijainti oli summittaisesti merkitty, joten siihen suuntaan lähdettiin.

Serkut tulivat heti ihmettelemään meitä, kun saavuimme.

Kylttejä ei löytynyt, eikä muutakaan opastusta, kun saavuimme alueelle, missä sen piti olla. Samaan sijaintiin merkatut ampumarata ja kasvitieteellinen puutarha löytyivät kyllä. Käytiin Botanical Gardenin alueella ajelemassakin, kun lapset ottivat power nappeja takapenkillä. Kaunista soista ja hieman suomalaista järvimaisemaa muistuttavia näkymiä löytyi - varsinaiseen puistoon emme menneet.

Ei tainnut olla eka kerta, kun saivat ihmettelijöiltä herkkupaloja

Luovutettiin etsintä, kun mitään merkkejä paikasta ei näkynyt ja paikallisten kielitaito on osoittautunut sen verran heikoksi, ettemme edes jaksaneet yrittää heiltä aiheesta kysellä.

Paluumatkalla bongasin leipomon, joka mainosti leipää ja "cinnamon rolls"eja. Sen verran harvinainen näky, että pysähdyttiin siihen katsomaan ja ihmettelemään - täällä kun ei leipomoja oltu nähty kuin se ainokainen Poppies ruotsalaiskeskittymässä aiemmin.

Päätin käydä selvittämässä, mitä tarjontaa heiltä löytyisi, jos saisimme huomiseksi suunnitelluille synttäri-läksiäisjuhlille sopivaa tarjottavaa. Sieltähän sitten löytyi mm. Swedish "limppa", semlor (laskiaisen kunniaksi), ym. Ostin korvapuustifanimme toiveesta kanelipullia ja brownieseja ja tietysti piti yksi limppukin ottaa. Kauppoja tehdessäni ja michiganilaismiehen kanssa haastellessani Sailakin törmäsi kauppaan :) Pieni maailma välillä täälläkin.

Amerikkalaiselta, kauppaa pitävältä mieheltä oli helppo kysyä, osaisiko hän neuvoa meille tien temppeliin ja osasihan hän. Ei kun auton nokka takaisin päin ja uuteen etsintään.

Ei temppeli ihan helpolla löytynyt ja jos ei Nooa olisi ollut myös seikkailuhengessä mukana ja halunnut "tutkia lisää tätä kivan näköistä pikkukylää", olisi kuskimme jo luovuttanut hakuammunnalta tuntuvan etsinnän. Oltiin kuitenkin bongattu kukkulan päälläkin yksi temppeli, jonne lopuksi vielä suunnattiin. Se kannatti.

Kukkulan päällä oli vanha temppeli, jonka pihassa oli reilun parinkymmenen apinan lauma heti toivottamassa tervetulleeksi. Siinä me sitten ihmettelimme toinen toisiamme. Vaikuttivat hyvin kesyiltä ja - temppelin pihassa työskentelevistä työmiehistä päätellen - myös sopuisilta, mutta päätimme kuitenkin pysyttäytyä autossa.

Kassin pohjalta löytyi pähkinöitä, joita muutamia heiteltiin apinoille ja kyllä ne maistuivat.
Pojat - etenkin Nooa - oli hyvin vaikuttunut. Harvoin pääsee näkemään mitään villieläintä - saati apinaa - puolen metrin päästä.

Ehdimme vielä auringonlaskuksi uimaan Villa Bali residenssiin

Temppelin jälkeen tehtiin vielä ex tempore -retki  Sailan ja Pärren residenssiin. Nooa oli innoissaan, kun pääsi toistamiseen leikkimään heidän talon leluilla. Pulikoitiinkin yli tunti vielä auringonlaskun jälkeen heidän isossa altaassa.

Molskis ja loiskis

Aamu alkoi upealla esityksellä

Aamupulikoinnit erikoisessa infinity poolissamme :)

Tamnanpar -ravintolassa lounaalla

Uiminen on useimmiten hauskinta sukeltaen.

Lämmittelemässä :)

Tänään löytyi uusi hyppypaikka "vesiputouksesta".

Paljon Onnea Maija!

 

Tänään pulikointi jatkui heti aamiais-shown jälkeen ensin omassa altaassa ja sen jälkeen suuntasimme jälleen Tamnanpar -vesipuistoon. Tyytyväisiä, nälkäisiä ja väsyneitä pieniä ihmisiä poistui 3 tunnin jälkeen ja tällä kertaa emme edes olleet viimeiset asiakkaat, vaikka hyvin rauhallista oli jälleen koko ajan kuten kuvistakin näkyy.   

Pulikointia ja lähiretkiä autolla

Omalla altaalla saa rauhassa hyppiä ja roiskia niin paljon kuin haluaa :)

Normilämpötilat ovat jälleen löytäneet meidät, eli yli 30 asteessa ollaan nautittu uima-altaasta ja rantaelämästä.

Tiistai- ja keskiviikkoaamupäivät ollaan pulikoitu omalla altaalla ja Lennin toiveesta pelattu Afrikan tähteä - aikas monta kierrosta. Lennikin on jo ottanut osaa leikkeihin normaaliin tapaan, vaikka ruokahalu onkin yhä osin tipotiessään. Onneksi aamiaisella sentään on paahtoleipä ja pekoni maistunut.

Tiistaina Saila ja Pärre ajelivat päivällä meille uimaan ja iltapäivästä lähdimme yhdessä Klangiin syömään Lennin toivomaa pizzaa. Pizza ei ollut ihan toivottu makuelämys, mutta onneksi jätti-Tesco-ostoskeskuksesta löytyi myös paikallinen mini-hoplop sekä kiva lastenvaateliike, josta tarttui tällä kertaa isoveljelle uusia paitoja mukaan.

Tänään retkeilimme Kim's Beachille iltapäiväksi. Pärre veti hikitreenit alle, eli pyöräili ensin meille. Pyörän lämpömittari oli näyttänyt 38 astetta...

Meille oli tullut hiki pelkästä kävelystä lounaalle resortin ravintolaankin :)

Kimin ranta tarjosi erinomaiset ja jälleen hyvin rauhalliset puitteet loppupäivän viettoon. Huomaa, että sesonki on loppupuolella.

Kim's Beach

Minä kävin ottamassa ekan thai-hieronnan, jonka tarvetta en ollutkaan ymmärtänyt ennen kuin kivuissani yritin siitä nauttia ;) Erinomainen hoito. Nyt vain toivon, että vaikutukset alaselkään ja polveen kestäisi jonkun aikaa ja huomennakin olo on vielä hyvä... :)

Nautimme rannalla upeista auringonlaskumaisemista ennen kuin suuntasimme kotiin.

Kim's Beach

Nooa odottaa jo kovasti Changin osuutta ja sitä, että Maija ja Pekka tulevat tänne sekä Lennin synttäreitä. Selvästi 3 viikkoa samassa paikassa riittää meille kaikille. Sovittiin vikan viikon ohjelmaksi vielä toinen kerta vesipuistoa sekä veneretki kilpikonnasaarelle. Katsotaan, mitä muuta vielä keksitään :)

Rantaelämää Mae Phimissä & Ban Phen iltamarkkinat

Maanantaina saimme auton ja suuntasimme Mae Phimiin. Päivä sujui leppoisasti paikallisten tapaan rantatuoleissa löhötessä ja meren kohinasta nauttiessa.

Nooan kanssa teimme rantaan oman minialtaan, mistä pyydystimme simpukoita ja ihmettelimme niiden hämmästyttävän nopeita liikkeitä. Myös pikavipeltäjäravut pääsivät Nooan merieläintarhaan.

Kallekin viihtyi täällä rannalla :)

Nautimme lisäksi meren aalloista ja ruoan jälkeen Lennikin halusi ilokseni tulla uimaan. Siihen saakka pieni mies olikin viihtynyt melkein koko ajan aikuisten kanssa rantatuolilla lekotellen ja eri puhelinten pelejä pelaten. Sentään shoppailut "lähiladossa" piristivät hänen mieltä, kun mukaan tarttui kauan odotettu Thaimaa t-paita ja muovisotilaita.

Ihania minibanaaneja suupalaksi.

Saila esitteli meille myös heidän kylän mansikkapaikat, mm. hyvän hedelmämyymälän, josta sain mukaani kypsät mangot, ananaksen, minibanskuja, mangoesteeneja, tuntemattomia hedelmätuttavuuksia sekä kurkkuja ja pikkutomaatteja. Taidettiin olla ihan hyvät asiakkaat, kun meille tarjottiin erinomaisen makea mango pilkottuna heti paikan päällä herkuteltavaksi ennen kuin pääsimme lähtemään. Myös ruotsalaisvaikutteinen Poppies Bakery tuli tutuksi ja nyt on aamiaiseksi tuoretta, oikeaa leipää kolmen viikon paahtoleipädieetin jälkeen.

Jälkiruoaksi suklaakuorrutettua karkkia.

Tämän päivän vaateostokset.

Kotiin päin mennessä piipahdettiin vielä Ban Phen iltamarkkinoilla, mistä mukaan tarttui - tikkuruoka-pikaillallisen lisäksi - useampi t-paita perheen pienimmälle ja isoimmalle herralle. Nyt ei puhtaat paidat pääse heti loppumaan, vaikka meillä ei omaa pesukonetta olekaan :)

Vatsatauti voiton puolella

Toipilaspäivät taitavat nyt olla takana.

Kaksi päivää olemme viettäneet rauhallista toipilasaikaa talollamme. Eilinen meni täysin Lennin sairastupaa hoitaen  ja tämä päivä lisävoimia kerätessä. Pienimmäisen vatsa on vielä aivan sekaisin, mutta nyt ei ole oksentanut enää 1,5 vuorokauteen ja ruokahaluakin saatu takaisin.

Aamulla poika söi heti hyvällä ruokahalulla pari pekonileipää. Lounaan otti kevyesti muutamilla riisilusikallisilla ja vesimelonilla. Välipalaksi jäätelöä. Ja illalla toivoi hampurilaista. Terveellisellä linjalla siis aloitettiin... :)

Illalla alkoi jo hymyilyttämään

Tänään illalla Lenni halusi käydä jo pulahtamassa altaassamme ja osallistui rannalla hippaan, joten energiataso alkaa olla normaali.

Edellisen päivän ostokset heti tehokäytössä

Nooa on varmasti nauttinut, kun ollaan vaan oltu. On saanut ihan rauhassa askarrella, uida, pelata ja leikkiä. Eilisen päivän Lenni vietti sängyssä ja hereilläoloajastaan suurimman osan lasten leffoja ja "videöitä" katsoen. Isoveli viihtyi melkein saman ajan sängyllä lojuen, joten hänkin taisi saada hetkeksi riittävän annostuksen ruutuaikaa.

Lounasaikaan ei ollut ruuhkaa...

Resortin ravintolaa on nyt tullut testattua useaan otteeseen ja hyvät ruoat on täälläkin. Listalta löytyy sekä lasten toivomia spagetti- ja hampurilaisannoksia että kunnon thai-ruokaa - ehkä hieman pienemmällä chilikertoimella kuin jossain muualla. Toiminut siis hyvin välipäivien ruokana kaikille. Ihan joka päivä ei tee itsekään mieli normitulista thairuokaa.

Pikkupainihetki tänään. Eli ei enää ihan sairas poika.

Huomenna uusi yritys autonvuokrauksen suhteen. Klo 10 pitäisi olla auto tulossa ja sillä on tarkoitus suunnata Mae Phimiin. Ensin haetaan Saila kyytiin ja sitten ihmettelemään lähikylän rantaa ja palveluja. Meillä vielä viikko yhteistä thai-aikaa Sailan ja Pärren kanssa, joten kiva nähdä vielä ennen, kuin matkamme jatkuvat. Auto helpottaa kummasti treffaamista, kun ei tarvitse niin minuuttiaikataululla kuljettajan kanssa menoja suunnitella.

Rayong shoppailupäivä

Perjantaille olimme suunnitelleet odotettua shoppailupäivää. Jopa pojat odottivat ostospäivää - tai ainakin Lenni - koska kaikille oli tarkoitus tehdä tärkeitä ja toivottuja hankintoja. Pilviselle päivälle ohjelma sopi myös hyvin, joten enää jäi pohdittavaksi, millä kulkupelillä me kaupunkiin pääsisimme, kun autonvuokraussuunnitelmat meni mönkään.

Taxi olisi maksanut thaimaalaisittain paljon (enemmän kuin aiemmin vieraillessamme Sailan ja Pärren luona, vaikka matka sinne on kaksi kertaa pidempi kuin Rayongiin) ja toisaalta halusimme joka tapauksessa viikonlopuksi uuden perhemopon, joten otimme sarengin heti aamusta vuokralle ja lähdimme sillä matkaan. Tämä kulkupeli oli huomattavasti uudempi ja tukevampi, joten kuskille matkanteko oli mukavampaa.

Liikennettä oli huomattavasti enemmän kuin edellisellä keikalla Rayong Hospitaaliin, joka oli osunut sunnuntaille. Kalle sai meidät kuitenkin turvallisesti perille paikalliseen ostoskeskukseen. Siellä avautui siisti ja tyylikäs Laem Tong -ostari erilaisine ravintoloineen ja kauppoineen. Pojat jaksoivat reippaasti etsiä mm. Nooalle uusi sandaaleja ja Lennille aurinkolaseja, vaikka tulokset joka kaupassa olivat köyhät. Täällä lapsille ei ilmeisesti hankita aurinkolaseja, koska lähes joka optikolla vastaus oli "no have" ja jos jotain löytyi, olivat lasit liian suuria. Nooalle ei taas löytynyt mistään sopivan kokoisia sandaaleja ja lasten nahkasandaalit taitavat myös olla tälle kansalle tuntematon käsite :) Me emme ainakaan onnistuneet sellaisia löytämään.

3d-maailmaa ihmettelmässä

Lounaalle mentiin japanilaiseen ravintolaan lasten vastustuksesta huolimatta. Nooa ruokittiin ennen sitä paikallisilla tikkuruokaherkuilla, mutta Lenni ei halunnut tällä kertaa niitä ollenkaan. Tilasin hänelle toiveen mukaisesti paistettua lihaa ja riisiä, mutta pienelle miehelle ei maistunut sekään ja kitinä oli hämmästyttävän suurta. Luulimme, että olimme liian myöhään syömässä, mutta olisihan se pitänyt jo silloin tajuta, että Lenni ei ollutkaan ihan kunnossa. Hän on kuitenkin normaalisti syönyt tosi reippaasti ja harvoin kitiseekään sillä tavalla. Maisteltuaan väkisin muutaman suupalan, Lenni halusi syliin ja nukahti siihen.

Me suunnattiin Nooan kanssa hoitamaan loppuostoksiamme ja sovittiin treffit reilun puolen tunnin päähän. Kierreltiin kauppoja ja sovitettiin lisää kenkiä ja aurinkolaseja. Nooa tiesi, että jos jaksaa shoppailut reippaasti, hän saisi valita lelukiskasta uuden lelun. Sen voimalla pieni mies oli poikkeuksellisesti mitä parhainta shoppailuseuraa.

Enää ei satu.

Iltapelit käynnissä.

Emme tienneet tässä vaiheessa mitään Kallen ja Lennin vaiheista ravintolassa. Herättyään Lenni oli oksentanut pöytään. Onneksi pieni mies herättää paikallisissa erittäin paljon ihastusta - hän kuulee usein "handsome" ja "beautiful" -kommentteja -  ja nytkin tarjoilijat olivat alkuun vain ihastelleet häntä, kun hän odotti pöydän vieressä Kallen siivotessa sotkua. Kun he huomasivat, mitä oli tapahtunut, oli episodi hoitunut ystävällisesti ja hienoeleisesti.

Siihen loppui sitten hyvin alkanut shoppailupäivä. Haimme Lennille vettä ja jakaannuimme jälleen kahteen iskujoukkoon. Kalle suuntasi Lennin kanssa sarengiin lepäilemään ja me lähdettiin Nooan kanssa hoitamaan ruokaostokset.
Ja tietysti hakemaan reippaalle Nooalle ja sairaalle Lennille luvatut lelut. Jälleen matkaan päätyi lisää lego-feikkejä. Nooalle kultainen Ninja ja Lennille Batman. Onneksi vielä toistaiseksi ostokset ovat olleet pienikokoisia ;) Ne kyllä piristivät päivää ja vielä iltaakin kummasti.

Kotimatkalla molemmat pojat ottivat päiväunet ja päästyämme talollemme annettiin Lennille kuumelääkettä ja lisää juotavaa. Sitten alkoikin heti uusien legohahmojen kokoaminen ja Lennin kipuili tuntui olevan tipotiessään, vaikka vasta oli saanut lääkkeen.

Toivotaan, että yö menee rauhallisesti ja huomenna Lenni olisi jo kunnossa. Illalla ainakin olo oli jo silmin nähden parempi. Leikittiin, pelailtiin ja tanssittiinkin.

Viileä aamu

Täällä sadepäivän jäljiltä lähes kylmä aamu, eli 21 astetta. Ennuste päivälle sentään 26-27, joka kyllä sekin viileämpi, mitä ollut. Saa nähdä miten meidän perhe tarkenee, kun ollaan välillä 30 asteessakin sarengilla ajellessa oltu iho kananlihalla ;) Pitänee kaivaa lämpimämpiä vaatteita esille.
Jopa Lenni halusi jo eilen pitkähihaisen ;)

Joko ollaan jo tyystin sopeuduttu tähän ilmastoon tai sitten korkea kosteusprosentti (tänään yli 90%) saa aikaan suomalaisittain erikoisia vilun väreitä.

Sametin sateinen aamu

Viimeinen aamu Koh Sametilla alkoi sateisesti. Nähtiin kunnon trooppinen sade, joka lakkasi klo 10 maissa. Sen jälkeen käytiin vielä heittämässä hyvästit vitivalkoiselle hiekkarannalle ja suunnattiin yhteysalukselle pienen lounaan jälkeen. Mutatiet miellyttivät erityisesti Lenniä :)
Nyt takaisin "kotona" ja kännykkäyhteyksienkin päässä.

Autonvuokrausta on säädetty jo useampi päivä ja nyt, kun piti oma pirssi saada, vuokraamo ilmoittikin, että heillä ei ole enää autoja. Thaimaa-meininki...

Tähän kuvaan on koira haudattuna...

Seuraavaksi aikaiselle päivälliselle juhlistamaan juuri valmistunutta pääsuunnittelijaa! :)

Koh Samet

Naapuriranta Ao Pudsa

Yhteysalus Ban Phestä Koh Sametin saarelle

Koh Sametin saariretki on ollut onnistunut.

Eilen saavuimme saaren pohjoissatamaan yhteysaluksella, johon päädyimme yhdessä Sailan ja Pärren kanssa, vaikka lähtöpisteemme olivatkin eri laitureilta Ban Phen päässä. Ban Phessä sataman meininki ei ollut ihan selkeää meidän mittapuilla mitattuina ;) Laitureita on 7 ja ilmeisesti niistä kaikista pääsee Sametillekin.


Alukseemme kerättiinkin kaikki Sametille suuntaavat matkustajat ainakin kolmelta eri laiturilta. Sinne tuli kanssamme myös ruotsalais-suomalainen perhe resortistamme, keiden lasten kanssa Nooa ja Lenni olivat edellisenä päivänä leikkineet. Nooan pettymys oli silmin nähtävä, kun he suuntasivatkin eri hotelliin kuin me - niin kivat leikit olivat olleet edellisenä päivänä. Koti-ikäväkin iski Nooalle ekaa kertaa, kun tuli ystäviä ikävä.

Sametin hienohiekkaiset rannat innoittivat heti ekana päivänä hiekkalinnan ja vallihautojen rakennukseen. Nooa innostui myös meressä uimisesta - täällä on ollut huomattavasti maltillisemmat aallot kuin "meidän omassa rannassa" -  ja tietysti uima-allaskin testattiin.

Coctailit alkuun.

Aamiaiselle menossa

Samed Pavilionin Triple Room - toimi hyvin meidän perheelle.

Hotelli on kaunis ja hyvällä paikalla ja saimme huoneet hyvällä hinnalla. Erityisesti aamiaisen jälkeen vakuutuin, että hinta-laatu-suhde on kohdillaan: oli todella herkullinen buffet tarjolla. Kuten Pärrekin sanoi, ainoa asia mitä kaipasimme oli juusto. Kypsytettyä, kovaa juustoa ei ole ollut vielä kertaakaan reissullamme aamiaispöydissä tarjolla - muuten kuin tietysti itse tehdyillä aamiaisillamme, joita toki tässä viime aikoina pääasiassa on tullut talollamme nautittua.

Ekana iltana lähdimme ajoissa illallisreissuun, eli ehdimme matkaan jo ennen pimeää. Päätimmekin kävellä "päärannalle", koska siellä olisi kertaalleen Sailan ja Pärren näkemä tulishow tiedossa. Oppaitamme seuraten vaellettiin rantavedessä ja -hiekalla seuraavalle - vieläkin pehmoisemmalle - valkohiekkaiselle Diamond Beachille, eli Saikaew -rannalle.

Illallinen nautittiin rannalla ja pojat odottivat tulishowta tyytyväisinä omaa ulkoilmaleffaansa katsoen :)

Filippiiniläisbändi tuli ravintolan lavalle kesken illalliselle, joten olimme yhtäkkiä keskellä menoa ja meininkiä. Kuunneltiin korvat soiden mm. Abbaa ja Eaglesia.

Tulishowta kannatti odottaa. Se oli aivan huikea. Yhdeksän nuorta miestä vetivät parastaan ja temput olivat huimia.

Snorklauspaikka Sametin eteläosassa

Tänään aamulla aamiaisella Saila ja Pärre lupautuivat yllätykseksemme katsomaan meidän pikku-ukkoja, joten pääsimme Kallen kanssa kahdestaan snorklausreissulle. Vuokrasimme mönkijän ja suuntasimme sen nokan kohti saaren eteläkärkeä.

Ranta ja näkymät kalliolla ylhäällä olivat hienoja ja oli ihanaa päästä hetkeksi katselemaan merenalaista elämää.  Emme mitään ihmeitä nähneet, mutta suht paljon pikkukaloja sentään, isoja merisiilejä ja huikean värisiä, rauhakseltaan "hengittäviä" jättiläissimpukoita. Kannatti käydä!

Kiitokset vielä lastenhoitajille!

Näköalapaikka saaren eteläkärjessä

Reissumme ei kestänyt kovin kauaa - vaikka kävimme vielä katsastamassa muutamat näköalapaikat kotimatkalla - sillä välimatkat saarella ovat hyvin lyhyitä. Molemmat pojat ilmoittivatkin, kun tultiin takaisin, että tultiin liian nopeasti. Lenni komensi meitä takaisin sukeltamaan, kun tultiin ennen iltaa jo ja pojat lähtivätkin heti meidät nähtyään Sailan ja Pärren huoneeseen. Saimme siis vielä rauhassa uida suolat pois altaassa. Kaikki olivat siis nauttineet - ainakin meidän perheessä ;)

Onnellinen mönkkärikyytiläinen

Lounaan jälkeen molemmat pojat pääsivät isukin seurassa mönkijä-ajelulle, joten tänään oli uusia elämyksiä koko perheelle.

Mönkkäriä ajellessa huvitti kyllä tää rento meininki täällä. Kyytipoikamme kyljissä oli erinäisiä ohjeita ja kieltoja, joista lähes kaikkia me ja kaikki muutkin vastaantulevat atv:t tuntuivat rikkovan. Ei saisi olla matkustajaa kyydissä, ei saisi ajaa yleisillä teillä, painorajoitus, jonka ylitimme heittämällä (113kg). Alkoholia tai huumeita emme sentään nauttineet - toivottavasti ei muutkaan tiellä liikkujat.

Päivän kruunasi vielä Lenninkin ilottelut meressä. Siellä tuo pieni ihme heitteli frisbeetä Sailan ja Pärren kanssa. Pää kävi välillä aallon alla, mutta sehän ei peliä haitannut. Uintikin jo sujui aalloissa jonkun verran. Kyllä nää lapset selvästi on tulleet vanhempiinsa vesielementtiä ajatellen ;)