Havaintoja Hawajilta

4 viikkoa Hawajilla takana. Kokonaisuudesta voi vielä todeta, että kyllä on upeat saaret syntyneet keskelle Tyyntä valtamerta. Harmi, että meiltä Suomesta on niin pitkä matka "Aloha-saarille". Muuten meidän perheestä tulisi varmasti vakiovieras.

Hauskoihin eroihin, faktoihin ja havaintoihin törmäsimme kuukauden aikana.

Jo ennen saarille saapumista autojen vuokrahinnat ihmetyttivät: varsinainen auton vuokrahinta oli kaikkialla edullisempi kuin tarvittavat vakuutukset - ja siltikin Hawajilla on ollut edullisinta vuokrata auto kaikkiin muihin vierailemiimme maihin verrattuna. Turvaistuimia ei kuitenkaan olisi ollut mitään järkeä ottaa mukaan pakettiin, koska turvaistuinvuokrausten hinnalla olisimme ostaneet reilu 30 "booster seatia" eli korokeistuinta paikallisesta Walmartista. Onneksi ihanat Honolulun Airbnb-isäntämme löysivät meille tutuiltaan istuimet lainaan koko kuukaudeksi!

Kun saavuimme saarille, kiinnitin nopeasti huomiota siihen, että missään muualla en ole nähnyt niin paljon pitkätukkaisia miehiä. Kai surffi- ja aloha-kulttuuri näkyvät rentoutena myös tässä :)

Arkkitehtuurista ei näillä saarilla ole juurikaan puhuttavaa. Talot ovat tylsiä, eikä suunnitteluun taideta kiinnittää juuri mitään huomiota. Rikkaimpienkin isot talot - joita näkyi mm. Honolulun rannassa, Mauin Wailuassa tai Poipun rannassa Kauailla - näyttävät lähinnä mahtipontisilta, mutta eivät kauniilta ainakaan skandinaavisin silmin.

Myös Hawajilla kaikki tuntui olevan "main landin" tapaan vähän suurempaa: autot, ravintoloiden ruoka-annokset ja -juomat, ruokapakkaukset kaupoissa ja tietysti myös aika monet ihmiset.

Ravintoloissa kiinnitti huomiota myös se, että "keiki menun" eli lasten menun valinnat olivat lähes poikkeuksetta samat joka paikassa: juustohampurilainen ranskalaisilla, mac and cheese, grillattua juustoa ja ranskalaisia sekä juustopizzaa. Joskus listalla oli myös hodari ranskalaisilla... Huhhuh. Parin viikon jälkeen oli pakko alkaa miettimään vaihtoehtoja hampparille ja pizzalle. Onneksi sentään aika monessa paikassa Nooalle löytyi calamarit alkuruokalistalta ja Lennille sai vaihdettua ranskikset vihanneksiin tai hedelmiin. Useimmiten kyllä eka ehdotus oli perunalastut, kun kysyimme ranskalaisten korvaamisesta :)

Ravintolaelämää on nyt 4 kk takana ja kyllä amerikkalainen palvelukulttuuri on aivan omassa luokassaan. Varmaan mistä tahansa muusta maasta voisi lähettää tarjoilijat ja ravintoloitsijat oppiin USA:han. Aurinkoiset tervehdykset hymyjen kera tarjoillaan aina alkuun. Juomat tuodaan heti ja ruokiakaan emme missään ole odottaneet 10 min enempää. Ja hetki sen jälkeen, kun on tuotu ruoat, aina joku muistaa tulla kysymään, onko kaikki ok & tarvitaanko vielä jotain. Laskunkin saa välittömästi, kun pyytää, joten kokonaisprosessi on kyllä mietitty todella tehokkaaksi.

Yksi ruokiin liittyvä erikoisuus olivat myös ruokarekat. Joissain kaupungeissa Trip Advisorin arvioijat antoivat parhaat suosituksensa esim. Shrimp- tai Taco Truckeille.

Saarten luonto on jylhää ja kaunista. Monet erikoiset kasvit viihtyvät täällä. Myös eläinkanta on omanlaisensa. Saarilla ei esim. ole ollenkaan käärmeitä. Ja lähes kaikki eläimet - ja kasvitkin - on tuotu tänne löytöretkien jälkeen. Osa on menestynyt paremmin ja varmaan osa huonommin. Metsäkanat ja -kukot ainakin ovat viihtyneet saarilla erinomaisesti ja niitä näimmekin paljon.

Hawajin - kuten monien muidenkin tyynen valtameren alueen natiivikielten - paikallinen kieli muistuttaa Suomea vokaalien käytössä ja lausunnassa. Meille onkin helppo lukea paikallisia nimiä ja oppia lausumaan tärkeimmät alohat ja mahalot paikallisella tavalla.

Mahalo isäntämme Raymon, Victoria ja erityisesti Kevin,  Monica, Caleb ja Martha! Aloha!