Mt Eden ja leikkipuistot

Mt Edenin kraateri

Nooa-patsas ja Lenni maorina.

Sunnuntai-iltapäivällä saavuimme Aucklandiin.  Aamupäivän ulkoilut ja akrobatiatemput lontoolaisen jooga- ja akrobatiaope Becksin innoittamana Raglanin Manu Bay ja Whale Bay -surffirannoilla varmistivat hyvät päikkärit takapenkille. Tiesimme siis, että virtaa riittää pitkälle iltaan, joten päätimme suunnata ennen auringonlaskua entisen tulivuoren Mt Edenin päälle maisemia ihailemaan.

Vuoren päältä avautuikin huimat näkymät koko Aucklandiin ja oli mahtava nähdä, kuinka Tyyni valtameri reunustaa kaupunkia sekä itä- että länsireunalta. Pääasiassa matalaa rakennuskantaa ja paljon vihreää näkyi joka suuntaan. Suuren kaupungin profiiliksi näkymä oli oikein rauhallinen ja kaunis.

Vuoren kraateriin ei ollut lupaa mennä, vaikka tulivuori ei ole ollut satoihin vuosiin enää aktiivinen. Kraateri on maorien pyhä paikka, ja pyhiä paikkoja kunnioitetaan rauhalla niin täällä kuin monissa, monissa muissakin paikoissa ympäri maata.

Uudessa Seelannissa oli hieno nähdä, että maorien kulttuuria ei ole tukahdutettu, vaan siitä halutaan huolehtia ja tuoda perinteitä esille. Täällä mm. kouluissa opetetaan kaikille lapsille maori-kieltä ja maoreilla itsellään on omat kielikoulunsa taaperoista kouluikäisiin asti.

Edenin päällä oli jännää leikkiä hippaa ja sieltä löytyi sopivasti pari kätköäkin meidän pikkuetsiville löydettäväksi. Auringon laskettua virtaa oli silti vielä paljon - ainakin lapsilla :) - joten pojat pääsivät käymään leikkipuistossa vuoren alla, jonka olivat matkalla bonganneet. Koska kellojen väännön takia, pimeä tuli jo ennen seiskaa, lähdimme puistosta, kun siellä ei enää nähnyt kunnolla.

Hotellilla odotti jälleen pakkausrumba meitä aikuisia - tällä kertaa tavoitteena saada kaikki lämpimät vaatteet omaan kassiin ja kassi säilytykseen Fijin kentälle. Iso urheilukassillinen takkeja, pitkähihaisia ja Islantia varten vielä matkassa mukana olevat kengät, saatiinkin irrotettua muista tavaroista. Toim. huom. Huomattavasti vähemmällä määrällä vaatteita olisi selvinnyt tämän matkan... Ensi kerralla osaamme sitten pakkaamisenkin tehokkaammin ;)

Aamupäivällä teimme pikaisen kierroksen Aucklandin keskustassa mm. Postia ja kirjakauppaa etsien. Alkoi olla jo korkea aika hankkia Fiji-opas ja onneksi sellainen viimein löytyikin! Tällainen pitkäaikainen matkailu on onneksi opettanut jo siihen, että maahan voi mennä, vaikka majoituksia ei vielä ole varattukaan koko ajalle - saati että olisi tietoa, mitä kaikkea me tulemme siellä tekemään ja näkemään :)

Keskustasta suunnattiin Viaduct Harbourin kautta keskustasta länteen sijaitsevalla Mission Bayn puistoalueelle ajatuksissa viettää päivä leikkien ulkoilmassa. Löysimmekin hienoja, elämyksellisiä leikkipuistoja, joissa lapset olisivat mielellään viettäneet aikaa pidempäänkin. Iltapäivällä oli kuitenkin aika suunnata lentokentälle ja uusia seikkailuja kohti.

Aucklandista meille kaikille jäänee mieleen kaupungin vehreys ja innovatiiviset leikkipuistot. Koko Uudesta Seelannista puolestaan aurinkoisten ihmisten lisäksi upeat luontoelämykset ja mahtavat harrastusmahdollisuudet - sekä tietysti kipinä palata tänne joskus! Jos meidän poikia on totteleminen, niin paluu voisi tapahtua isommillakin vaatemäärillä ja pidemmäksikin aikaa. Laittakaa siis siellä Suomessa mietintämyssyyn Lennin suunnittelema yhteislento tänne uuteen elämään! :D