Aloha murmelit!

Lentomme Fijiltä meni kulttuurin mukaisesti "in Fiji time". Meille selvisi 27.4. iltapäivällä ennen suunniteltua lähtöä - juuri, kun olimme luovuttaneet huoneemme - että klo 22.30 lähteväksi ilmoitettu koneemme onkin myöhässä ja uusi arvio lähtöaikataulusta oli klo 3:00. Muutenkin myöhäinen lounaamme venähti pitkäksi, kun alettiin ihmetellä, mitä meidän kannattaisi tässä tilanteessa tehdä. Piti ilmoittaa Honolulun majoitukseen ja vuokraamoon, laukkusäilytykseen Fijin kentälle ja hotellillekin.

Maikeli, joka auttoi meitä mm. laukkujen kantamisessa, ja Lenniä kookospähkinän kuorimisessa ja viihdytti resortin vieraita lauluillaan, ja soittamalla kitaraa.

Baarimikon vinkistä päätettiin pistää kampsut ja kimpsut kasaan ja lähteä lentokentän läheisiin hotelleihin (joita on lukuisia - ja oikeinkin hyviä arvosteluja saaneita) viettämään iltaa. Ajattelimme viedä laukut ensin kentälle, jotta olisi vähemmän huolehdittavia tavaroita matkassa.

Jätimme viimeiset halit ja hyvästit Sonaisalin ihanimmille henkilökunnan edustajille Johnnylle, Maikelille, Saulalle sekä luottotarjoilijallemme ja sitten kiirehdimme matkaan, että ehtisimme ennen pimeää seuraavaan osoitteeseen.

Lentokentältä meille tarjottiin aikataulumuutoksista johtuen voucher yhteen läheisimmistä hotelleista - sekä alkuyöksi että illalliselle - joten otimme tarjouksen vastaan, jotta edes lapset saisivat paremmin nukuttua ennen lähtöä. Päädyimme perus-lentokenttähotelliin, Trans Internationaliin alkuyöksi.

Klo 1 aikaan herätyskellon soidessa Kalle tarkisti tilanteen ja taas oli lennon lähtöä siirretty eteenpäin, joten lepäsimme vielä puolisen tuntia ennen kuin lähdimme kentän suuntaan. Pojat saivat vajaat neljä tuntia unta ja siihen nähden olivat kyllä huiman reippaita matkaajia ihan jo heti kentälle saapuessammekin.

Nadin kentällä keskellä yötä.

Kentällä me Kallen kanssa torkuimme vielä lisää, koska eihän kone vielä puoli neljältäkään ollut lähtövalmiina. Lapset katsoivat uusien Hot Wheelsien kanssa tyytyväisenä iPadista videoita ja klo 4:30 taidettiin viimein päästä koneeseen. Sekin oli hassua, että meidän siirtyneen koneaikataulun takia kaikki kentän kaupat ja ravintolakin olivat auki. Jopa laulajat ja soittajat saapuivat meitä viihdyttämään vielä klo 4 maissa. Iloinen fijiläinen soitti ja laulu siis raikasi aamuyöllä, kun me matkustajat yritimme levätä odotushuoneen sohvilla. 

Pojat ja Kalle saivat ilmeisesti suht hyvät uudet 3-4 tunnin pätkät unta koneessa ja minä torkuin ja välillä nukahdinkin erinäisten kuulutusten ja tarjoilujen lomassa. Tuntui kyllä hullulta syödä "aamiaista" klo 5 aikaan, kun ei käytännössä ollut juurikaan siihen mennessä nukkunut.

Honolulussa olimme perillä paikallista aikaa klo 13 - sunnuntain 27.11. puolella. Päivämme murmelina alkoi siis jo koneessa.

Hauska kokemus tämä vuorokausirajan ylityskin. Nooa tosin oli pettynyt, kun yhtäkkiä synttäri oli taas 5-päivän päässä :)

Honolulun budjettimajoituksemme osoittautui odotuksien mukaiseksi - ja lasten kannalta erittäin positiiviseksi yllätykseksi, koska isäntämme Ramon oli ostanut juuri ennen tuloamme ihka-uuden Hot Wheels -autoradan. Rataa ihmetellessä, kootessa ja sillä leikkiessä, menikin iltapäivä ja ilta rattoisasti, kunnes klo 21 mennessä molemmat vetivät jo hirsiä (Fijin aikaa siis klo 19).

Todella upeasti pienet matkaajamme taas jaksoivat lennon ja koko päivän sen jälkeenkin. Vain Anulla meinasi energiat kadota totaalisesti, kun emme ehtineet "lounas-päivälliselle" ennen klo 17. Ruoan jälkeen alkoi helpottamaan ja jaksoi taas miettiä, mistä saadaan kotimajoitukseemme aamiaistarvikkeet  - ja Hot Wheels -rataan paristot ennen kuin päästiin kaikki takaisin kämpille - ja nyt nukkumaan.

Täällä Honolulussa klo on nyt 22:30, eli elämme UTC -10, joten aikaeroa Suomeen lienee nyt 11 tuntia?