Luola, Laguuni ja Land Cruiserin litteä rengas

Maanantaina aikainen herätys auttoi meidänkin perheen vikkelästi jälleen oikealle aikavyöhykkeelle. Starttasimme heti aamiaisen jälkeen odottamaan luolaretkelle noutoa. Tarkoituksena oli tavata opas puolessa matkassa, mistä meidän olisi sitten hyvä jatkaa matkaa Blue Lagoonin suuntaan luolan jälkeen.

Lähdimme Land Cruiserillamme matkaan, emmekä ehtineet kuin keskustan ulkopuolelle, kun joku ajoi vierellemme töötäten. Avasimme ikkunan ja ystävällinen kuski kertoi toisen takarenkaamme olevan tyhjä! Eihän siinä sitten muu auttanut kuin ajaa lähimmälle parkkikselle rengasta ja tilannetta ihmettelemään.

Laba soitti saman tien firmaan, mistä oli meille luolaretken buukannut ja Kalle otti luuriin autovuokraamon numeron. Hetkessä oli järjestetty uusi noutopiste luolaretkelle, mutta valitettavasti pikkuisen Go Icelandin vuokraamon henkilökunta ei halunnut tai ehtinyt tulla hoitamaan renkaan vaihtoa retkemme aikana. Auto jäi siis parkkikselle odottamaan paluutamme ja vararenkaan laittoa, jonka jälkeen meidän piti vielä ajaa auto vuokraamolle, missä rengas vaihdettaisiin uuteen - meidän piikkiin... Emme olleet ihan samaa mieltä asiasta, emmekä tyytyväisiä ratkaisuun, mutta eipä siinä muukaan auttanut.

Ystävällinen oppaamme saapui jo kohta meitä hakemaan ja pääsimme aloittamaan ensimmäisen Islannin luontoretkemme. Matkalla hän kertoili ja näytti meille monenlaista ja kohta jo olimmekin upeissa karuissa maisemissa lähestymässä luolaa. Pojatkin valpastuivat kuin autiolla tiellä näkyi edessä tiekone :)

Tietyömaa-auto levitti soraa tielle kaista kerrallaan jättäen keskelle aikamoisen töppyrän pehmeää soraa. Oppaamme ajoi jäljelle jääneellä kapealla kaistalla kunnes kohta koko auto valui - yllättävänkin jyrkkää - penkkaa pitkin alaspäin! Siinä hetken pohdinnan jälkeen hän sai onneksi auton nokkaa sen verran käännettyä, että sai sen valutettua alas asti, koska vaarana olisi muuten ollut koko auton keikahtaminen ympäri.

Siinä oli jo hymyissä pitelemistä, kun seuraavaksi ihmettelimme keskellä erämaata ojassa olevaa pikkubussia. Ei ollut meidän autoilupäivä tämä maanantai :) Opas kuitenkin ehdotti, että kävelisimme luolalle loppumatkan ja hän kutsuisi kollegansa apuun. Näin päätettiin. Ei muuta kuin kypärät ja lamput kantoon ja jalkapatikalla perille.

Jo kohta puolimatkassa luolalle pysähtyi vastaan ajava bussi - ja aivan niin kuin vuokraamon ystävällinen myyjä oli meille sunnuntaina kertonutkin, että Islannissa et olisi koskaan yksin ja auttava käsi löytyy helposti. Oppaamme kertoi bussikuskille tilanteen ja he sopivat, että bussi auttaisi auton ylös tiekoneen kanssa sillä aikaa, kun me seikkailisimme luolassa. Ihan hyvää palvelua sanoisin! :)

Luola, johon pääsimme tutustumaan oli löydetty vasta 90-luvulla, kun tietä oli rakennettu. Se oli myös luolaksi erittäin nuori n. 2000 vuoden iällään. Koko Islantikin on nuorin maailman saarista ja maista. Se on syntynyt vain 8 miljoonaa vuotta sitten Amerikan ja Euroopan mannerlaattojen erkanemiskohtaan. Vielä tänäkin päivänä Islanti leviää keskimäärin 2 cm vuodessa.

Luola oli 1km mittainen laavatuubi, jossa paikoin oli vain ryömimiskorkeuden verran tilaa edetä. Tutkimme luolan päästä päähän ja molemmat "raiteet". Näin perusteellinen luolakokemus, samoin kuin meidän poikien mukana olo nuoren ikänsä puolesta olivat poikkeuksellista, joten meidän onneksemme muita asiakkaita ei ollut ilmoittautunut kyseiselle päivälle luolaretkeilemään. Luulen, että tämä oli myös elämäni pimein kokemus :) Pidimme hiljaisen ja lamputtoman hetken toisessa päässä luolaa, joka venyi varmaan viisi minuuttiseksi, kun pojatkin malttoivat olla ihan hiljaa ja vain ihmetellä täyttä pimeyttä ja ainoastaan katosta tippuvien sadepisaroiden rikkomaa hiljaisuutta. Paluumatkalla pysähdyimme vielä ihmettelemään "kalankuivatuslaitosta" eli kymmeniä telineitä, missä roikkui kalafileitä ja kalanpäitä. Kuulemma nämä ulkona kuivatut kalat olivat menossa Nigeriaan...!

Palattuamme auton luokse edessä oli auttamattomasti  renkaanvaihto. Mietimme jo, että miten myöhäiseen suunniteltu Blue Lagoon -visiitti menisi ennen kuin kaikki kiemurat renkaan kanssa olisi toteutettu.

Vaihto-operaatio keskeytyi
kohta siihen, että vararengas, joka Land Cruiserissa on kiinnitetty alustaan, ei ottanut irrotakseen. Ei kun taas soitto vuokraamoon ja viimein sieltä irtosi ihminen avuksemme. Lopputulos olikin se, että kun vuokraamon herra irrotti renkaan ja näki sen kunnon, hän itsekin totesi, että lienee parasta vaihtaa kaikki renkaat - ja vuokraamon piikkiin. Etenkin, kun kuuli suunnitellun reittimme. Ei olisi mukavaa saada rengasrikkoa keskellä erämaateitä.

Hän hoiti operaation loppuun ja me menimme sillä aikaa lähihotellin ravintolaan nauttimaan lounaan. Tunnin päästä meillä oli masut täynnä ja Lantikka odotti valmiina, joten pääsimme suuntaamaan auton nokan Blue Lagoonia kohden. Laba oli suunnitellut meille mukavan maisemareitin menomatkalle, josta löysimme mm. kuumia lähteitä ja upeita maisemia joka suoralla.

Blue Lagoon oli odotuksien mukainen must-nähtävyys, josta kaikki pidimme. Jännän siniset, 37-39 asteiset, pii-pitoiset vedet lämmittivät ja hoitivat ihoamme useamman tunnin ajan. Mahtavaa kävellä suihkusta värjötellen viileässä ilmassa ja sitten pääsee pulahtamaan kuumaan veteen. Uni maistui kaikille sen jälkeen makeasti. Lenni simahti tietysti jo autoon, koska päivään oli mahtunut vaikka kuinka paljon tapahtumia.