Changin saarikierros

Salak Phetistä, tien viimeisestä
nurkasta löytyi tällainen...

Kalastajan laiturilla. Lieneekö kalastaja itse päiväunilla?

Kalastajan talon keittiö. Tämäkin vetten päällä.

Salak Khokin laiturilla. Mangrovemetsää ihmettelemässä.

Yhteistyöllä se sujuu!

Luonnon ihmeitä olemme pysähtyneet päivittäin tutkimaan.

Salak Khok

Tara Resort Saaren itäpuolella.

Elefanttisaaren (chang = elefantti) kartta

Bang Baon laiturilla.

Bang Baosta lähtee suurin osa sukellus- ja snorklausveneistä.

"Miten tuonne taloon mennään?"

Laiturin päässä on majakka.

Kai Bae -näköalatasanteelta näkymät auringonlaskun aikaan.

Kai Baen postilaatikko

Kukkia kasvaa joka paikassa - useat luonnonvaraisena.

Sunnuntaina saimme Pajeron allemme ja teimme saarikierroksen. Saaren ympäri ei mene tietä, joten Kalle ajelutti meidät ensin rauhallisen itäpuolen tien melkein loppuun asti. Kävimme Salak Phetin kalastajakylässä ja Salak Khokin pikkukylään menimme ihmettelemään mangrovepuita joen varrella. Valitettavasti veneenvuokrauspaikka olikin kiinni, joten tyydyimme tutkimaan puita kalastajien laiturilta ja nauttimaan jätskit laiturin ravintolassa. Seuraavaksi suuntasimme lounaalle.

Näimme rannan tuntumassa tyylikkään resortin, joten pysäytimme siihen, eli Tara Resortiin, syömään. Mammu ja minä pistäydyttiin rannassa uimaretken toivossa, mutta ranta oli todella matala, kivinen ja vesi ei ollut kirkasta, joten minä en viitsinyt käsipohjaa uida. Mammu virkistäytyi vedessä kokonaan ennen kuin lounas tuli pöytään.

Hienon näköinen hotelli, muttemme koko visiittimme aikana nähneet yhtään muuta asiakasta.

Matka jatkui pohjoisen lauttarannan kautta takaisin saaren länsipuolelle. Ajelimme ohi White Sand Beachin, meidän Klong Prao Beachin sekä Lonely ja Bailan Beachien aina eteläiselle Bang Baon laiturille saakka. Kalle kaasutteli sujuvasti tiukat serpentiinit ja jyrkät mäet, vaikka välillä tuntui, että kaikki vastaantulijat tulivat kapealla tiellä meidän kaistan puolella vastaan... Ihme, ettei takapenkkiläisille tullut paha olo. Power napit ainakin auttoivat pienimpien matkalaisten voinnissa :)

Bang Baon laituri olikin nähtävyys itsessään: useiden satojen metrien verran kauppoja, ravintoloita, muutama hotellikin siellä näytti olevan rinta rinnan veden päällä ennen kuin varsinainen laivalaituri alkoi. Laiturin päässä olevan majakan kätköä emme päässeet etsimään, koska majakan ovi sattui olemaan tällä kertaa kiinni. Vesimelonieväät, lasten päivän kolmannet(!!!) jäätelöt ja thai-pancakesit syötyämme matka jatkui auringonlaskun bongaukseen läheiselle näköalatasanteelle.

Kai Bae viewpointilla ihailtiin saarinäkymää auringon pilkistellessä välillä pilvien takaa. Ehkä pilvisen sään ansiosta saimme ihan rauhassa etsiä tämän paikan kätkön, joka oli jo neljäs löytömme Thaimaassa.

Auringon laskettua oli hyvä ajella takaisin hotellille virkistäytymään pikaisesti vielä uima-altaassa kuuman päivän jälkeen. Ehdimme Lennin kanssa juuri ja juuri pikaiselle pulahdukselle ennen kuin allas klo 19 suljettiin. Nooa oli jo toista yötä menossa yökylään Maijan ja Pekan huoneeseen, eikä halunnut tulla edes uimaan meidän kanssa :)