![]() |
| Maisema Botanical Gardenissa |
![]() |
| Maalaismaisemamme on pääasiassa hyvin matalaa ja maa on kosteaa, soistakin usein paikoin. |
Tämä perjantai otettiin iisisti. Lököteltiin reilusti yli puoleen päivään omalla poolilla. Keskipäivän aikaan Saila ja Pärrekin liittyivät seuraan. Leikit, videot, pelit ja touhukirjat olivat lasten ohjelmassa ja aikuiset nauttivat lukemisesta ja uimisesta. Vain Nooa tuli pulahtamaan altaassa ennen kuin lähdettiin myöhäiselle lounaalle.
Herkullisen, ison lounaan jälkeen lähirantaravintolassamme, meidän perhe lähti etsimään apinatemppeliä.
Apinatemppeli ei ole varsinainen nähtävyys täällä, mutta olimme muutamastakin lähteestä kuulleet täällä olevan temppelin, jonka apinat olisivat vallanneet. Yhteen karttaankin sen sijainti oli summittaisesti merkitty, joten siihen suuntaan lähdettiin.
Kylttejä ei löytynyt, eikä muutakaan opastusta, kun saavuimme alueelle, missä sen piti olla. Samaan sijaintiin merkatut ampumarata ja kasvitieteellinen puutarha löytyivät kyllä. Käytiin Botanical Gardenin alueella ajelemassakin, kun lapset ottivat power nappeja takapenkillä. Kaunista soista ja hieman suomalaista järvimaisemaa muistuttavia näkymiä löytyi - varsinaiseen puistoon emme menneet.
Luovutettiin etsintä, kun mitään merkkejä paikasta ei näkynyt ja paikallisten kielitaito on osoittautunut sen verran heikoksi, ettemme edes jaksaneet yrittää heiltä aiheesta kysellä.
Paluumatkalla bongasin leipomon, joka mainosti leipää ja "cinnamon rolls"eja. Sen verran harvinainen näky, että pysähdyttiin siihen katsomaan ja ihmettelemään - täällä kun ei leipomoja oltu nähty kuin se ainokainen Poppies ruotsalaiskeskittymässä aiemmin.
Päätin käydä selvittämässä, mitä tarjontaa heiltä löytyisi, jos saisimme huomiseksi suunnitelluille synttäri-läksiäisjuhlille sopivaa tarjottavaa. Sieltähän sitten löytyi mm. Swedish "limppa", semlor (laskiaisen kunniaksi), ym. Ostin korvapuustifanimme toiveesta kanelipullia ja brownieseja ja tietysti piti yksi limppukin ottaa. Kauppoja tehdessäni ja michiganilaismiehen kanssa haastellessani Sailakin törmäsi kauppaan :) Pieni maailma välillä täälläkin.

Amerikkalaiselta, kauppaa pitävältä mieheltä oli helppo kysyä, osaisiko hän neuvoa meille tien temppeliin ja osasihan hän. Ei kun auton nokka takaisin päin ja uuteen etsintään.
Ei temppeli ihan helpolla löytynyt ja jos ei Nooa olisi ollut myös seikkailuhengessä mukana ja halunnut "tutkia lisää tätä kivan näköistä pikkukylää", olisi kuskimme jo luovuttanut hakuammunnalta tuntuvan etsinnän. Oltiin kuitenkin bongattu kukkulan päälläkin yksi temppeli, jonne lopuksi vielä suunnattiin. Se kannatti.
Kukkulan päällä oli vanha temppeli, jonka pihassa oli reilun parinkymmenen apinan lauma heti toivottamassa tervetulleeksi. Siinä me sitten ihmettelimme toinen toisiamme. Vaikuttivat hyvin kesyiltä ja - temppelin pihassa työskentelevistä työmiehistä päätellen - myös sopuisilta, mutta päätimme kuitenkin pysyttäytyä autossa.
Kassin pohjalta löytyi pähkinöitä, joita muutamia heiteltiin apinoille ja kyllä ne maistuivat.
Pojat - etenkin Nooa - oli hyvin vaikuttunut. Harvoin pääsee näkemään mitään villieläintä - saati apinaa - puolen metrin päästä.
Temppelin jälkeen tehtiin vielä ex tempore -retki Sailan ja Pärren residenssiin. Nooa oli innoissaan, kun pääsi toistamiseen leikkimään heidän talon leluilla. Pulikoitiinkin yli tunti vielä auringonlaskun jälkeen heidän isossa altaassa.
Herkullisen, ison lounaan jälkeen lähirantaravintolassamme, meidän perhe lähti etsimään apinatemppeliä.
Apinatemppeli ei ole varsinainen nähtävyys täällä, mutta olimme muutamastakin lähteestä kuulleet täällä olevan temppelin, jonka apinat olisivat vallanneet. Yhteen karttaankin sen sijainti oli summittaisesti merkitty, joten siihen suuntaan lähdettiin.
![]() |
| Serkut tulivat heti ihmettelemään meitä, kun saavuimme. |
Kylttejä ei löytynyt, eikä muutakaan opastusta, kun saavuimme alueelle, missä sen piti olla. Samaan sijaintiin merkatut ampumarata ja kasvitieteellinen puutarha löytyivät kyllä. Käytiin Botanical Gardenin alueella ajelemassakin, kun lapset ottivat power nappeja takapenkillä. Kaunista soista ja hieman suomalaista järvimaisemaa muistuttavia näkymiä löytyi - varsinaiseen puistoon emme menneet.
![]() |
| Ei tainnut olla eka kerta, kun saivat ihmettelijöiltä herkkupaloja |
Luovutettiin etsintä, kun mitään merkkejä paikasta ei näkynyt ja paikallisten kielitaito on osoittautunut sen verran heikoksi, ettemme edes jaksaneet yrittää heiltä aiheesta kysellä.
Paluumatkalla bongasin leipomon, joka mainosti leipää ja "cinnamon rolls"eja. Sen verran harvinainen näky, että pysähdyttiin siihen katsomaan ja ihmettelemään - täällä kun ei leipomoja oltu nähty kuin se ainokainen Poppies ruotsalaiskeskittymässä aiemmin.
Päätin käydä selvittämässä, mitä tarjontaa heiltä löytyisi, jos saisimme huomiseksi suunnitelluille synttäri-läksiäisjuhlille sopivaa tarjottavaa. Sieltähän sitten löytyi mm. Swedish "limppa", semlor (laskiaisen kunniaksi), ym. Ostin korvapuustifanimme toiveesta kanelipullia ja brownieseja ja tietysti piti yksi limppukin ottaa. Kauppoja tehdessäni ja michiganilaismiehen kanssa haastellessani Sailakin törmäsi kauppaan :) Pieni maailma välillä täälläkin.
Amerikkalaiselta, kauppaa pitävältä mieheltä oli helppo kysyä, osaisiko hän neuvoa meille tien temppeliin ja osasihan hän. Ei kun auton nokka takaisin päin ja uuteen etsintään.
Ei temppeli ihan helpolla löytynyt ja jos ei Nooa olisi ollut myös seikkailuhengessä mukana ja halunnut "tutkia lisää tätä kivan näköistä pikkukylää", olisi kuskimme jo luovuttanut hakuammunnalta tuntuvan etsinnän. Oltiin kuitenkin bongattu kukkulan päälläkin yksi temppeli, jonne lopuksi vielä suunnattiin. Se kannatti.
Kukkulan päällä oli vanha temppeli, jonka pihassa oli reilun parinkymmenen apinan lauma heti toivottamassa tervetulleeksi. Siinä me sitten ihmettelimme toinen toisiamme. Vaikuttivat hyvin kesyiltä ja - temppelin pihassa työskentelevistä työmiehistä päätellen - myös sopuisilta, mutta päätimme kuitenkin pysyttäytyä autossa. Kassin pohjalta löytyi pähkinöitä, joita muutamia heiteltiin apinoille ja kyllä ne maistuivat.
Pojat - etenkin Nooa - oli hyvin vaikuttunut. Harvoin pääsee näkemään mitään villieläintä - saati apinaa - puolen metrin päästä.
![]() |
| Ehdimme vielä auringonlaskuksi uimaan Villa Bali residenssiin |





Heippa "keväisestä" Espoosta!
VastaaPoistaTänne ei sitten talvea tullut ollenkaan, niin kuin varmaan tiedättekin. -:)
On muuten hienoa lukea tätä teidän blogia, ihan kuin ois matkala itsekin. Upeita kokemuksia, jotka varmaan lapsetkin muistaa loppuiän. Kyllä varmaan muutkin lukee tätä, vaikka kommentteja onkin aika harvakseen. Tekstit ja kuvat ovat oikein hienoja.
Oli muuten hyvä, että pysyitte sisällä autossa tuolla apinatemppelissä. Ne on ihan arvaamattomia jos menee niiden keskuuteen. Minulla Gibraltarin villiapinapuistossa hyppäsi yksi iso apina takaapäin suoraan mun olkapäille. Onneksi en kaatunut, ja kaikki meni lopulta hyvin.
Oikein hyvää jatkoa teille koko perheelle, monta upeaa väylää on vielä jäljellä,
terveisin Hente