Muuttopäivä

Tänään vaihdoimme taloa. Päiväksi osui sopivasti pilvinen ja sadekuuroinen päivä. Aamiaisen jälkeen pakkailin rauhassa tavarat, kun pojat nauttivat viimeiset vesipeuhut vanhan talomme uima-altaalla.

Rantalounaan jälkeen haimme uuden talon avaimet ja aloitimme muuton. Reippaat pikkuapulaisemme hoitivat muuttourakan rivakasti. Välillä piti huudella jonkun kassin peräänkin, kun en ollut ennättänyt vielä kaikkea siihen pakata :)

Kaksi sareng-kyytiä teimme talojemme välillä ja sitten oli muutto valmis. Talotarkastuksen ja huonejaon jälkeen muuttoapulaisemme pääsivät sisäänajamaan uudenkin altaan. Hyvin maistuivat sielläkin uinnit ja leikit. Tosin leikit piti lopettaa sopivasti ennen illalliselle lähtöä siihen, kun isoveljeltä pääsi unohtumaan, että ei olekaan sopivaa mäiskiä pikkuveljeä miekalla naamaan vesitaisteluissa. Normimeininki siis täälläkin puolella maailmaa.

Siirryimme VIP Chain Resortin talosta 22 alueen toiselle laidalle taloon 79. Huoneidemme määrä pysyi samana, mutta jokaisen huoneen koko tuplaantui ja molemmille makuuhuoneille on omat kylpyhuoneetkin. Tänne mahdumme siis enemmän kuin hyvin. 

Talo 79 on ihan uusi - vain yhdet asukkaat olleet ennen meitä - joten kaikki on vielä siistiä ja uudenkarheaa. Komeroissa tuoksuu vielä maali ja esim. paikat pesukoneille loistaa tyhjyyttään. Meidän nähtäväksi ei jää se, tuleeko taloon vielä myöhemmin noita mukavuuksia. Astianpesukoneita täällä on todella harvassa, joten voi hyvinkin olla, että se aukko ainakin löytää muuta käyttöä. Sailan ja Pärren talon lisäksi taisin nähdä yhden ainoan ilmoituksen, missä sellainen mainittiin, kun tätä majoitusta meille etsin.

Vaikka talo on uusi, pihalle on tuotu jo puita ja istutettu paikallinen "nurmikko". Puut ja pensaat ovat kuitenkin vielä pieniä, joten varsinaista näkösuojaa niistä ei vielä ole. Onneksi sekään ei haittaa, koska uusi talomme on aikalailla eristyksissä. Tälle puolelle resortia on vasta muutama muu talo rakennettu ja meidän kadulla on vain yksi toinen talo ja talojemme välissä taitaa olla 2 tai 3 tonttia välimatkaa. Tämä toki sopii meille, niin saadaan mellastaa kaikessa rauhassa ;) Vesileikeistäkin kun tuntuu tuota ääntä lähtevän ihan reilusti ja "apua" -huutoja kuuluu vähän väliä. Ne voisi joku muu tulkita aidoksi hätähuudoksi, mutta onneksi sellaisia ei vielä kertaakaan ole ollut.

On ihanaa, kun nuo kaksi vesipetoa pystyvät jo kaksin peuhaamaan altaassa ja riittää, että laidalla katselee, mitä tapahtuu. Molemmat pysyvät jo pinnalla ja Lennikin on alkanut ymmärtää omien taitojensa rajoitteet. Eli suostuu jopa laittamaan kellukeet, jos meidän täytyy käydä talossa sisällä - vaikka ei siitä iloinen olekaan.

Illalliselle lähdettiin jo useasti testattuun eli takuuhyvään Onen (Chammin vaimon) ravintolaan lounaspettymyksen seurauksesta. Illallisella saatiin masut jälleen täyteen ja lapsillekin proteiinitankkausta lounaan riisitankkauksen jälkeen. Testattiin tällä kertaa mangosalaatti, paistettu nuudeli kanakastikkeessa (erikoisen näköinen tapaus, mutta Kallelle maistui), punainen curry, firteeratut katkaravut ja grillatut kanankoivet. Toimiva setti.

Saa nähdä, miten rauhallisesti ensimmäinen yö uudessa talossa sujuu. Nooa ainakin oli onnellinen, kun saivat isoimman makuuhuoneen.

Ihmetyksekseni lapset olivat vain ihan fiiliksissä, että muutettiin toiseen taloon. Ovat selvästi parempia sopeutumaan uusiin tilanteisiin, mitä pelkäsin ennen matkalle lähtöä. Vielä ei ole koti-ikäväkään iskenyt. Päinvastoin oikeastaan. Tänään, kun ihmetelimme taas rauhallista rantaa viikonlopun jälkeen, ja selitin sen johtuvan siitä, että thaimaalaiset ovat palanneet tulevan viikon töiden pariin, niin Nooa - selvästi onnellisena - fiilisteli meidän loman yhä vain jatkuvan. Niinpä. Onneksi tätä upeutta on vielä monta viikkoa ja kuukautta edessä päin.