Koh Samet

Naapuriranta Ao Pudsa

Yhteysalus Ban Phestä Koh Sametin saarelle

Koh Sametin saariretki on ollut onnistunut.

Eilen saavuimme saaren pohjoissatamaan yhteysaluksella, johon päädyimme yhdessä Sailan ja Pärren kanssa, vaikka lähtöpisteemme olivatkin eri laitureilta Ban Phen päässä. Ban Phessä sataman meininki ei ollut ihan selkeää meidän mittapuilla mitattuina ;) Laitureita on 7 ja ilmeisesti niistä kaikista pääsee Sametillekin.


Alukseemme kerättiinkin kaikki Sametille suuntaavat matkustajat ainakin kolmelta eri laiturilta. Sinne tuli kanssamme myös ruotsalais-suomalainen perhe resortistamme, keiden lasten kanssa Nooa ja Lenni olivat edellisenä päivänä leikkineet. Nooan pettymys oli silmin nähtävä, kun he suuntasivatkin eri hotelliin kuin me - niin kivat leikit olivat olleet edellisenä päivänä. Koti-ikäväkin iski Nooalle ekaa kertaa, kun tuli ystäviä ikävä.

Sametin hienohiekkaiset rannat innoittivat heti ekana päivänä hiekkalinnan ja vallihautojen rakennukseen. Nooa innostui myös meressä uimisesta - täällä on ollut huomattavasti maltillisemmat aallot kuin "meidän omassa rannassa" -  ja tietysti uima-allaskin testattiin.

Coctailit alkuun.

Aamiaiselle menossa

Samed Pavilionin Triple Room - toimi hyvin meidän perheelle.

Hotelli on kaunis ja hyvällä paikalla ja saimme huoneet hyvällä hinnalla. Erityisesti aamiaisen jälkeen vakuutuin, että hinta-laatu-suhde on kohdillaan: oli todella herkullinen buffet tarjolla. Kuten Pärrekin sanoi, ainoa asia mitä kaipasimme oli juusto. Kypsytettyä, kovaa juustoa ei ole ollut vielä kertaakaan reissullamme aamiaispöydissä tarjolla - muuten kuin tietysti itse tehdyillä aamiaisillamme, joita toki tässä viime aikoina pääasiassa on tullut talollamme nautittua.

Ekana iltana lähdimme ajoissa illallisreissuun, eli ehdimme matkaan jo ennen pimeää. Päätimmekin kävellä "päärannalle", koska siellä olisi kertaalleen Sailan ja Pärren näkemä tulishow tiedossa. Oppaitamme seuraten vaellettiin rantavedessä ja -hiekalla seuraavalle - vieläkin pehmoisemmalle - valkohiekkaiselle Diamond Beachille, eli Saikaew -rannalle.

Illallinen nautittiin rannalla ja pojat odottivat tulishowta tyytyväisinä omaa ulkoilmaleffaansa katsoen :)

Filippiiniläisbändi tuli ravintolan lavalle kesken illalliselle, joten olimme yhtäkkiä keskellä menoa ja meininkiä. Kuunneltiin korvat soiden mm. Abbaa ja Eaglesia.

Tulishowta kannatti odottaa. Se oli aivan huikea. Yhdeksän nuorta miestä vetivät parastaan ja temput olivat huimia.

Snorklauspaikka Sametin eteläosassa

Tänään aamulla aamiaisella Saila ja Pärre lupautuivat yllätykseksemme katsomaan meidän pikku-ukkoja, joten pääsimme Kallen kanssa kahdestaan snorklausreissulle. Vuokrasimme mönkijän ja suuntasimme sen nokan kohti saaren eteläkärkeä.

Ranta ja näkymät kalliolla ylhäällä olivat hienoja ja oli ihanaa päästä hetkeksi katselemaan merenalaista elämää.  Emme mitään ihmeitä nähneet, mutta suht paljon pikkukaloja sentään, isoja merisiilejä ja huikean värisiä, rauhakseltaan "hengittäviä" jättiläissimpukoita. Kannatti käydä!

Kiitokset vielä lastenhoitajille!

Näköalapaikka saaren eteläkärjessä

Reissumme ei kestänyt kovin kauaa - vaikka kävimme vielä katsastamassa muutamat näköalapaikat kotimatkalla - sillä välimatkat saarella ovat hyvin lyhyitä. Molemmat pojat ilmoittivatkin, kun tultiin takaisin, että tultiin liian nopeasti. Lenni komensi meitä takaisin sukeltamaan, kun tultiin ennen iltaa jo ja pojat lähtivätkin heti meidät nähtyään Sailan ja Pärren huoneeseen. Saimme siis vielä rauhassa uida suolat pois altaassa. Kaikki olivat siis nauttineet - ainakin meidän perheessä ;)

Onnellinen mönkkärikyytiläinen

Lounaan jälkeen molemmat pojat pääsivät isukin seurassa mönkijä-ajelulle, joten tänään oli uusia elämyksiä koko perheelle.

Mönkkäriä ajellessa huvitti kyllä tää rento meininki täällä. Kyytipoikamme kyljissä oli erinäisiä ohjeita ja kieltoja, joista lähes kaikkia me ja kaikki muutkin vastaantulevat atv:t tuntuivat rikkovan. Ei saisi olla matkustajaa kyydissä, ei saisi ajaa yleisillä teillä, painorajoitus, jonka ylitimme heittämällä (113kg). Alkoholia tai huumeita emme sentään nauttineet - toivottavasti ei muutkaan tiellä liikkujat.

Päivän kruunasi vielä Lenninkin ilottelut meressä. Siellä tuo pieni ihme heitteli frisbeetä Sailan ja Pärren kanssa. Pää kävi välillä aallon alla, mutta sehän ei peliä haitannut. Uintikin jo sujui aalloissa jonkun verran. Kyllä nää lapset selvästi on tulleet vanhempiinsa vesielementtiä ajatellen ;)